On Se EPELI

Naantalilaisen mittelin sielunelämän tarkastelua

torstai 4. elokuuta 2011

Ihme ja kumma

Paluu pitkältä kesäisestä päivitystauolta. Juhannuksen jälkeen olemme saaneet ihmetellä yhtä sun toista ja nyt alkaa puhaltaa uudet tuulet!

Kuukausi takaperin Meekon iski paha virus, Parvoksi olemme sitä jälkikäteen epäilleet. Oireet alkoivat illalla ensin ripuloinnilla ja yö meni jatkuvasti oksentaen. Emme vielä siinä vaiheessa epäilleet mitään vakavaa. Seuraavana aamuna U:kiin ajellessa oksentaminen jatkui viiden minuutin välein. Ruoka ei maistunut, mikä on historiallista tämän koiran kohdalla. Tälle kun kelpaavat yleensä kaikki kurkusta pilaantuneisiin, maastosta löydettyihin kebab-annoksiin :) Vein Meekon hoitoon ja soitin eläinlääkärille. Puolilta päivin se sai nestettä suoraan suoneen, mikä tuli yökkäysrefleksinä ulos. Pahoinvointilääkettä mahaan ja uusi yritys. Yökkäysrefleksin sijaan nämä nesteet tulivat välittömästi ulos peräpäästä. Antibiotti esti jälkimmäisen reaktion ja Meekon kuivuminen saatiin estettyä. Käytiin vielä iltapäivällä Turussa eläinlääkärissä kuvalla, mutta mitään ei onneksi löytynyt. Eli maastosta tai toiselta koiralta saatu virus oli diagnoosi. Viruksen voimakkuus vain yllätti meidät kaikki. Hoidoksi sitten pahoinvointilääkettä ja antibiottikuuri sekä kuivamuonan sijaan keitettyä puuroriisiä, raejuustoa, kanaa ja seitiä. Nam! Seuraavana ongelmana olikin siirtyminen viikon jälkeen takaisin omiin raksuihin. Ilmeisesti raksujen kovan ravintopitoisuuden takia maha meni uudelleen veteläksi. Tästä on nyt pikkuhiljaa päästy eroon syöttämällä ensin toisia raksuja ja nyt pikkuhiljaa siirrytty takaisin alkuperäiseen ruokaan. Onneksi tästä selvittiin säikähdyksellä, vaikka hoidon jälkeen Meeko olikin apaattinen vielä useamman päivän. Sen opin, että pitäisi heti reagoida, kun koira ei ole oma itsensä ja mennä suorintä tietä eläinlääkäriin. Onneksi Meeko on hyväkuntoinen nuori mies eikä enää pentu, jolle tauti olisi voinut olla kohtalokas.

Meeko veneilemässä, lovin' it
Muuten kesä on mennyt agilitya omatoimisesti treenaten, kun kurssit ovat kesätauolla. Kepeissä ollaan nyt tehty läpimurto, nehän sujuu! Vauhti ilman ohjureita ei ole vielä päätä huimaava, mutta se ei minua vielä häiritse. Nyt treenataa ilman ohjureita ja ohjureilla, jotta saataisiin se ohjureillä näytettävä varmuus myös normaalisuoritukseen. Elokuun lopussa olisi tarkoitus käydä yhdet möllikisat, syyskuussa sitten Mikälie-päivillä vähän treeniä, Noora Keskievarin vetämä lauantaikoulutus,toiset möllikisat ja Elinan tekniikkakurssi1. Lokakuussa sitten vielä yhdet epikset alle ja 16.10. Meekon ensimmäinen virallinen startti. Huimaa, se tulee nopeasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti