On Se EPELI
Naantalilaisen mittelin sielunelämän tarkastelua
perjantai 20. toukokuuta 2011
Speedy Gonzales
Tämän viikon agitreeneissä tajusin, että Meeko juoksee radalla huomattavasti minua kovempaa. Tieto aiheutti sekä iloa että tuskaa; Meekosta on kovaa vauhtia kasvamassa hurjan nopea agilitykoira, mutta toisaalta emäntä saa alkaa tehdä kovasti töitä pyrstölihaksiensa suhteen, jos aikoo pysyä koiran perässä... Ajattelin lähestyä tätä haastetta keskittymällä muutamaan uuteen asiaan. Ensinnäkin Meeko pitää saada irtoamaan esteille omatoimisesti entistä paremmin. Tällä hetkellä poju hakee esteitä hyvin, mutta lopulta palaa käteni ääreen. Tämä taas johtunee siitä, että targetin tyhjentämisen jälkeen olen kutsunut Meekoa luokse ja antanut namin, jottei kaveri lähtisi kiinnostumaan muista koirista. Muut koirat ovat nyt radalla unohtuneet (koirakavereiden tarkasta "valikoinnista" on ollut hyötyä!), mutta seurauksena Meeko hakeutuu radalla hieman liikaa lähelleni. Toinen korjailun aihe on oma juoksutyylini. Tavoitteena on alkaa treenata sprinttejä ohjausasennoissa. Minut voi siis tulevina viikkoina bongata Naantalista juoksemassa milloin käsi ojossa sivulla ja milloin "keilaamassa" mielikuvituskoiraani putkeen ja kepeille... Toivottavasti näillä nikseillä päästään eteenpäin! Muuten ratasuorituksemme ovat olleet nousujohteisia. Meeko rakastaa puomia ja putkia ja tekee välillä ihan omiakin suorituksia varsinaisten suoritusten välissä :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti