Ageilya tauon jälkeen

Tänään pääsimme jatkamaan agility-opintoja jatkokurssin muodossa Hitti-areenalla. Ryhmä oli vaihtunut viime kerrasta, mikä sopi meille, kun nämä koirat eivät olleet Meekon mielestä niin kiinnostavia kuin alkeiskurssilla :) Puomi sujuu muuten loistavasti, mutta olenpa ollut liian höllö ja palkannut Meekoa pelkästä pysähdyksestä ja unohtanut kunnollisen nenäkosketuksen pois. Onneksi kaikki muut esteet sujuvat loistavasti. Putki on Meekon lemppari ja jätkä menee sinne välillä ihan ilman käskyäkin. Tehtiin myös yhdistelmä kepit-hyppy-putki-hyppy-hyppy valsseineen ja sylikäännöksineen ja saatiin se läpi puhtaasti viimeiset kerrat. Vielä kun emäntä muistaisi huudella koiraa tarpeeksi aktiivisesti seuraamaan itseään sylikäännöksen jälkeen niin hyvä tulee.

Kuvia

Talvi on ohi ja Meeko kaipaa silminnähden lumikinoksia, missä oli tottunut kieriskelemään. Hätä ei ole onneksi tämän näköinen, sillä korvikkeeksi ovat löytyneet lehtikasat. Eli ensin lätäkköön ja siitä lehtikasaan ja täydellinen kuorrutus on valmis :) Näyttää siltä, että seuraavana kuukautena ei lenkin jälkeen ole muuta mahdollisuutta kuin suunnata suoraan suihkuun...

Kävyt vaihtuivat talven aikana lumiköntteihin

Yksivuotispotretti

Päivän paistattelua, hieman häikäisee...

Pääsykokeista selvitty

Otimme eilen osaa ATT:n agilityn alkeiskurssin pääsykokeisiin. Pääsykoe sisälsi useampia osia: paikallaanolon ja luoksetulon, motivoinnin, luoksepäästävyystestin ja ohituksen. Meeko selviytyi kaikista osioista loistavasti ja pääsimme agilityn alkeiskurssille, joka alkaa kahden viikon päästä teoriatunnilla, jossa käydään läpi agilityn perusajatusta. Varsinaiset kurssikerrat alkavat toukokuun puolessa välissä. Tämän myötä treenaamme siis maanantaisin ATT:n porukassa ja torstaisin käymme Elina Jänesniemen opissa Hitti-areenalla. Nyt kun vielä saadaan Meekon kiinnostus pysymään ohjaajassa, niin eiköhän kehitystä ala syntyä. Innokas putkeenmenijä kaveri ainakin on :)

Yksivuotissynttäreitä juhlimme viime perjantaina, ruokalistalla rustoa, tonnikalaa ja maksalaatikkoa. Nam! Timon vanhemmat muistivat jätkää uudella semipehmeällä, rikkoutumattomalla pallolla, jossa jo tunnin leikin jälkeen komeili mahtavat purujäljet. Kestävyyttä kai sekin.

Vihdoin!

Meeko täyttää huomenna vuoden ja minä olen vihdoin saanut aikaseksi avata sen kunniaksi blogin. Alkuperäinen tarkoitus oli vuodattaa koiran pennun kanssa elämistä kaikkine lätäkköineen ja revittyine huonekaluineen, mutta koska blogin avaus viivästyi tänne asti, tämä ihana vaihe on jo ohitettu. Tämän vuoksi aioinkin keskittyä tässä blogissa enemmän kuvamaan (aikuisen) koiran kanssa elämisen autuutta ja agilityn ja tokon treenaamisen haastavuutta. Näyttelyaskeleiden ottamista unohtamatta....

Meeko (Mikälie Epeli) on siis 15.4.2010 syntynyt Mittelspitz-uros Mikälie-kennelistä Stormin perältä. Nimensä se on saanut Pocahontaksen pesukarhukaverilta, jolta Meeko on myös perinyt pohjatonta kaivoa muistuttavan vatsansa. Kaveri muutti meille viime kesäkuussa ja on sen jälkeen valloittanut sekä meidän että sukulaistemme sydämet. Olemme aloittaneet agilityn treenaamisen kuusi viikkoa sitten ja toko-harjoitukset alkavat toukokuussa. Ehkäpä uskaltaudumme myös johonkin näyttelyyn, kunhan Meeko joskus oppii, että sen vartalon tutkiminen ei ole kutsuhuuto painileikkiin :)